Julie Doucet: Jos olisin mies ja muita kertomuksia (1994)

***½

Albumiin on koottu Doucet'n ensimmäisten lehtien parhaimmistoa. En ole suuri sarjakuvien ystävä mutta tästä pidin. Saman tekijän uudemmasta albumista, Salaperäinen Madame Paul (2007), en oikein innostunut, joten tämä yllätti iloisesti.

Ruuduissa seikkailee Julie itse, ja sarjakuvaksi ovat muuntuneet niin Doucet'n unet kuin kokemus neitsyyden menettämisestäkin - näin ainakin kerrotaan tarinoiden alussa. Parhaiten mieleen jäi kuvaus unesta, jossa Julie on mennyt tapaamaan ulkomaista kirjeystäväänsä. Miespuolinen kirjetoveri leikkaa peniksensä irti ja tarjoaa sitä Julielle. Julie mässyttelee innoissaan irtopenistä kuin jäätelöä ikään, kunnes kysyy huolestuneena mieheltä, että kasvaahan tälle varmasti uusi tilalle. Antelias mies ei ole kovinkaan varma asiasta, jolloin Julie ojentaa hänelle hämillään melkein loppuun syödyn vehkeen jämät takaisin.

Meno yltyy toisinaan aika rivoksi, minkä vuoksi albumia ei voi ehkä aivan kaikille suositella. Toisaalta tarinoiden absurdius tekee säädyttömyydet jotenkin hyväksyttävämmiksi.

Ei kommentteja: