Stephenie Meyer: Twilight (2005)

***

Olihan tämäkin nyt sitten luettava, ihan ammatillisesta mielenkiinnosta tietenkin... Twilightin alkuasetelma on nuortenkirjalle tyypillinen: tyttö muuttaa uudelle paikkakunnalle, tuntee itsensä erilaiseksi ja ulkopuoliseksi, tapaa kiinnostavan pojan. Tarinaa on maustettu vampyyreilla, jotka ovat nyt niin in; mitään itseisarvoa ne eivät mielestäni tähän teokseen tuo.

Vieras kieli etäännytti hieman ja teki tarinan siirappisuudesta siedettävää, joskaan ei miellyttävää. Sen sijaan kirjasarjan paljon puhutusta kristillisestä propagandasta en osannut häiriintyä. Ehkäpä moralistinen ote on niin tuttu amerikkalaisista tv-sarjoista, joiden parissa olen kasvanut, että samanlaista kasvatuksellista otetta suorastaan odottaa amerikkalaiselta nuortenkirjalta.

Puutteistaan huolimatta tällaisilla vahvasti juonivetoisilla kirjoilla on oma koukuttavuutensa, ja kirjan luettuani lähdin välittömästi metsästämään sarjan toista osaa. Kirja tarjosi aikuiselle lukijalle aikahypyn omaan nuoruuteen: olisihan se hienoa, jos vieläkin voisi käyttää tuntikausia haaveillen suudelmasta.