Emily Brontë: Humiseva harju (1847)

*****

Herra Lockwood on vuokrannut asumuksen syrjäiseltä seudulta ja kävelee eräänä päivänä Humisevaan harjuun tapaamaan vuokraisäntäänsä. Hän tapaakin varsin omituisen kolmikon: suorastaan vihamielisen vuokranantajansa Heathcliffin, tämän katkeran miniän Catherinen sekä yksinkertaisen ja juron Haretonin, joka ei tunnu kuuluvan palvelusväkeen muttei myöskään olevan sukua edellämainituille. Lockwoodin palattua asunnolleen palvelija rouva Dean aloittaa seikkaperäisen kertomuksen Humisevan harjun asukkaista.

Koska takakansiteksti kertoo teoksesta olennaisimman, annan sen puhua puolestani.

Tarina ottopojasta ja kartanon tyttärestä, täyttymättömästä rakkaudesta ja sukupolvien yli ulottuvasta koston kierteestä. Emily Bronten (1818- 1848) ainoaksi jäänyt romaani on viktoriaanisen kartanoromaaniperinteen mestariteos ja psykologisen romaanin ensimmäisiä taidonnäytteitä - edelleen hätkähdyttävän moderni goottilaisissa tunnelmissaan.

Ei kommentteja: