Dalai-lama: Mietiskelyn harjoittaminen (1991)

***

Hänen Pyhyytensä dalai-lama piti 1985 ja 1986 esitelmäsarjan buddhalaisista näkemyksistä ja mietiskelystä intialaiselle yleisölle. Esitelmät ja niiden jälkeiset keskustelut nauhoitettiin ja myöhemmin niiden pohjalta toimitettiin kirja erityisesti kansainvälistä yleisöä ajatellen.

Kirjan seuraamista helpotti jonkin verran se, että olin aiemmin lukenut Kulanadan Buddhalaisuuden periaatteet, joka on mainio perusteos asiaan ennestään perehtymättömälle. Silti joidenkin kohtien yli täytyi hypätä, sillä buddhalaisuus on luetteloiden ja luokittelujen luvattu uskonto, eikä mielenkiinto pysynyt aina yllä.

Kieltävät ilmiöt jaetaan myös kahteen ryhmään: myöntäviin kieltäviin ilmiöihin ja ei-myöntäviin kieltäviin ilmiöihin. Yleisesti ottaen on olemassa viittä eri laatua kieltäviä ilmiöitä, mutta ne on tiivistetty näihin kahteen pääluokkaan, myöntäviin ja ei-myöntäviin kieltäviin ilmiöihin.
Myöntäviä kieltäviä ilmiöitä on neljää lajia: sellaisia, jotka muistuttavat muita ilmiöitä selvästi; sellaisia, jotka muistuttavat muita ilmiöitä ehdottomasti; sellaisia, jotka muistuttavat muita ilmiöitä sekä selvästi että ehdottomasti; sekä sellaisia, jotka muistuttavat muita ilmiöitä yhteytensä vuoksi.

Kirjan nimen mukaisesti Hänen Pyhyytensä keskittyy paljon tiibetinbuddhalaisen mietiskelyn koukeroihin, joista en itse varsinaisesti ottaen ole kiinnostunut. Teoksessa käsitellään kuitenkin myös muitakin buddhalaisuuden piirteitä. Buddhalaisuudessa (kuten muissakin uskonnoissa) on paljon hyviä asioita, jotka voi pyrkiä ottamaan osaksi omaa elämäänsä, vaikkei tunnustakaan mitään oppia. Muihin uskontoihin nähden buddhalaisuuden viehätys on luoja-jumalan puuttumisessa, jolloin puuttuvat myös ehdoton auktoriteetti ja ehdottomat säännöt. Buddhalaisuudessa on miellyttävää myös sen kunnioittava ja hyväksyvä suhtautuminen muihin uskontoihin/uskonnottomuuteen.

Luotan vahvasti siihen, että jopa uskontoa vastustavat ihmset, kuten kommunistit, voivat olla erittäin hyväsydämisiä ihmisiä. Olen henkilökohtaisesti tavannut useitakin uskonnottomia henkilöitä, jotka ovat uhranneet elämänsä muiden hyväksi. He ovat tehneet niin synnynnäisistä ominaisuuksistaan johtuen. On todellakin olemassa hyväsydämisiä ihmisiä, jotka eivät usko mihinkään buddhalaiseen jälleensyntymisen teoriaan.
Minulla on tapana sanoa, että rakkaus ja hyvyys ovat yleismaailmallinen uskonto. Tänään puhumme buddhalaisuudesta, joten puhun näistä asioista buddhalaisesta näkökulmasta. Jos joku ilman näitä henkisiä asenteita yksinkertaisesti yrittää olla hyvä ihminen, se on tietenkin mahdollista ja hän tulee siinä onnistumaan.

3 kommenttia:

Riikka kirjoitti...

Tykkäsin. Mielenkiintoinen näin ateisitin "kuvakulmastakin".

nadja kirjoitti...

Itsekin suhtaudun uskontoihin yleensä melko karsaasti, mutta buddhalaisuudessa on jotakin miellyttävää. Sitähän kutsutaan uskonnon ohella usein myös filosofiaksi.

Anonyymi kirjoitti...

Hyvin arvosteltu.