Kortelainen johdattaa lukijan 1800-luvun loppupuolen Eurooppaan. Hysteria levisi epidemian tavoin erityisesti naisväestön keskuudessa, ja laitokset täyttyivät köyhälistöstä; säätyläisnaiset hoidettiin kotien suojassa. Pariisilainen professori Charcot niitti laajaa mainetta tutkimalla hysteriaa ja järjestämällä yleisöesityksiä, joissa naiset esittelivät kohtauksiaan. 1900-luvulle tultaessa hysteriatapaukset vähenivät vähenemistään, kunnes loppuivat kokonaan. Mistä hysteriassa oli kysymys, keitä ja mitä olivat hysteerikot?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti