Jyri Kontturi: Niukkuuden pedagogiikka. Perusasioiden opettamisen puolesta (2009)

****

Miten koulu kykenee ikinä kilpailemaan sen kanssa, että lapset ovat koko pienen ikänsä eläneet elämystulvassa puuhalandiassa,mediamyrskyissä, ostoshelveteissä, kaukomatkoilla ja lelumeressä? Sokerikoomassa tokkuroivia ja ylivilkkaiksi viritettyjä maailmanvalloittajia ei herätetä luokassa edes peilipallolla, metelillä ja värivaloilla.

Kontturi liputtaa kirjassaan yksinkertaisia ja pieniä asioita. Niukkuuden pedagogiikka ei ole kasvatusteoria, eikä se anna valmiita ohjeita. Lähinnä se antaa virikkeitä opettajalle oman työnsä pohtimiseen; hauskasti ja helpolla kielellä. Kirjan ydinajatukset ovat: Valitse oma tapasi opettaa ja seiso sen takana. Uskalla olla aikuinen.

Tämän kirjan joudun ehkä hankkimaan omaan hyllyyn.

5 kommenttia:

penjami kirjoitti...

Niukkuuden pedagogiikka voi tulevaisuudessa olla kilpailuvalttikin.Esimerkiksi steinerkouluissa alkaa olla jo nyt tiettyä vintage-hohtoa: siinä missä peruskoulussa koko ajan ihmetellään vain sitä, miten tietotekniikkaa voisi vielä enemmän hyödyntää opetuksessa, steinerilaiset ovat pitäytyneet vanhemmissa, ihmisen luontaista luovuutta korostavissa näkemyksissä, joissa teknologia ei ole keskeisessä asemassa.

Voipi olla, että vaihtoehtopedagogioiden suosio tulee lisääntymään. Vähänniin kuin vinyylit ovat taas tulleet muotiin ...

nadja kirjoitti...

Heh, yksi oppilas kysyi tällä viikolla, miksen koskaan näytä heille videoita. Vähän hämmästyneenä sanoin, että juurihan me katsottiin leffa, mutta oppilas tarkensi: "ei kun videoita, youtube-videoita, _kaikki_ muut opettajat näyttää videoita". Hölmöintä on, että tunsin itseni sillä hetkellä tosi huonoksi opettajaksi.

penjami kirjoitti...

Joo, ne pitää aivan hulluna YouTube-pätkistä. Käsittääkseni juuri sen takia, että ne ovat pätkiä.

Jokunen aika sitten oli ysiluokan tunnilla puhetta elokuvissa käymisestä. Itse yritin sitä perinteistä diipadaapaa siitä, kuin leffateatterissa käymisessä on oma hohtonsa. Ja sitten totesin, että ovathan leffaliput monille aika kalliita.

Siinä vaiheessa eräs totesi: "Ja ne kestää älyttömän kauan."

- Tarkoitti elokuvia siis. Joten jos nyt on huoli siitä, etteivät nuoret lue kirjoja, niin eiköhän tuollaisen 90 minuuttia kestävän leffankin katsominen ala tuottaa monille tuskaa.

Pikaruoka alkaa olla in av-kulttuurissakin.

nadja kirjoitti...

Kuulostaa aika pelottavalta.. Usein tuntuu kyllä, että itselläkin on alkanut jatkuvasta multitaskaamisesta keskittymiskyky kärsiä. Kirjoja tulee luettua lyhyissä pätkissä, kun välillä pitää käydä lukemassa s-postia tai tsekkaamassa fb tai...

Kelly's kirjoitti...

Kiitos Nadjalle kirjan arviosta. 'Niukkis' on pamfletti-kirjojen traditiosta lähtevä kirjanen. Se ei julista totuuksia (ainakaan pelkästään?), mutta toimii parhaimmassa tapauksessa ajatusten sytykkeenä. Mukavaa jos joku on sitä lukenut!

Kirja tyyli valikoitui itsestään, sillä syvälliset kasvatustieteelliset tenttikirjat olivat minulle opiskeluaikoina tervanjuontia ja siksi onkin kutkuttavaa, kun nyt on olemassa kirja, jonka kannessa on sanat 'pedagogiikka' ja 'Kontturi'.

Hyvät syksynjatkot!

Jyri Kontturi
niukkis.blogspot.com