Lentokone laskeutuu kentälle matkustamo täynnä kuolleita ihmisiä. Liikkuvaa sorttia olevat ruumiit häipyvät ruumishuoneelta, ja niiden katoamisesta epäillään lääkäri Ephraim Goodweatheria. Oikeasti Eph on tietenkin sankari, joka vain yritetään lavastaa syylliseksi. Kaiken tämän actionin ohella Ephillä on huolenaan kivulias avioero ja huoltajuustaistelu 11-vuotiaasta pojasta.
Kliseet kruunaa se, että vaeltelevat elävätkuolleet ovat - vampyyreja! Ephin rinnalla hirviöitä vastaan taistelee vanhus, Abraham Setrakian, joka on kohdannut saman kauheuden jo nuorena miehenä keskitysleirissä. Juutalaisvanhus pudottelee silloin tällöin hienoin kuuloisia sanoja, jotka ovat mitälie hepreaa tai jiddišiä, vähän kulunut tyylikeino sekin.
Tarina rullaa kuitenkin sujuvasti, ja kyllä sitä ihan viihdykkeekseen lukee. Aloin kuitenkin aavistella pahaa, kun viimeiset sivut alkoivat häämöttää, mutta loppuratkaisu ei. Ja niinhän siinä kävi: tarina jäi aivan auki ja takakannesta sitten huomasinkin, että kyseessä on trilogian ensimmäinen osa. Jatkoa on siis luvassa. Saa nähdä, jaksanko vaivautua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti