***
Salmisen teos sijoittuu naisten hallitsemaan Äidinmaahan, jota muinoin kutsuttiin Suomeksi. Naiset elävät polygamisina perhekuntina, koiraat on ajettu kaupunkien laidoille suorittamaan vähempiarvoisia työtehtäviä. Vakaata yhteiskuntarauhaa rikkovat pariseksuaalit, jotka haluavat elää kahden naisen liitoissa, eivätkä suostu enää pysymään kaapissa perverssien taipumustensa kanssa.
Äidinmaa on edeltäjäänsä, Gerd Brantenbergin Egalian tyttäriä kehittyneempi: se ei tyydy vain keikauttamaan perinteisiä sukupuolirooleja toisinpäin. Salmisen teoksessa naiset eivät oikeastaan ole voittajia. Vanhojen normien kumoaminen on johtanut uusiin, entistä tiukempiin normeihin. Naiset rajoittajat toisia naisia, kuten he ovat aina tehneet.
En lopultakaan päässyt aivan perille, haluaako Salminen sanoa jotain erityistä naisista, miehistä ja heidän välisistään (valta)suhteista. Ehkä teoksen päätarkoitus oli kertoa, kuten Erkki Kanerva kirjoittaa Turun Sanomissa, että me itse luomme tulevaisuutemme. Näin yhteiskunnalliselta teokselta olisin odottanut jotakin lopullista ratkaisua, kaiken yhteen nitovaa teesiä, mutta sellaista en saanut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti